Wiki90.com

Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa

Sukella Wiki90:een, verkkotietosanakirjaan, joka vangitsee 90-luvun hengen. Wiki90 on Internetin alkuaikoja muistuttava muotoilu ja runsas tietovarasto, joten se on portaalisi nostalgiaan ja oppimiseen. Löydä ja koe ikonisia hetkiä unohtumattomalta aikakaudelta verkossa!

Viipurin luterilainen hiippakunta

Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkea Viipurin luterilainen hiippakunta:een liittyvää. Sen alkuperästä sen evoluutioon tänään, sen sovellusten kautta eri yhteyksissä. Viipurin luterilainen hiippakunta:llä on ollut keskeinen rooli niinkin moninaisissa asioissa kuin yhteiskunta, teknologia, kulttuuri ja historia. Vuosien varrella Viipurin luterilainen hiippakunta on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista elämäämme, sen eettisistä vaikutuksista ja tulevasta kehityksestä. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Viipurin luterilainen hiippakunta:een liittyvät näkökohdat, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää sen merkitys nykymaailmassa ja sen potentiaali tulevaisuudessa.

Tämä artikkeli käsittelee Suomen luterilaisen kirkon hiippakuntaa. Myös Suomen ortodoksisella kirkolla on ollut Viipurin hiippakunta.
Viipurin hiippakunta
Kirkkokunta evankelis-luterilainen
Perustettu 1554, 1924
Lakkautettu 1945, 1723
Tuomiokirkko Viipurin tuomiokirkko

Viipurin hiippakunta oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta vuosina 15541723 ja 19241945.

Ensimmäinen Viipurin hiippakunta

Viipurin hiippakunnan vanha sinetti. Sinetin kyyhky-aiheitta käytettiin myöhemmin Mikkelin ja Tampereen hiippakuntien vaakunoissa viittauksena hiippakuntien historiallisesta yhteydestä.

Kustaa Vaasa muodosti Turun hiippakunnan itäisistä osista Suomeen toisen hiippakunnan, ensimmäisen Viipurin hiippakunnan 1554. Se oli kuitenkin uudelleen yhdistettynä Turun hiippakuntaan vuosina 1578–1618, jolloin se jälleen erotettiin omaksi hiippakunnakseen. suuren Pohjan sodan isovihan aikana Viipurin hiippakunnan aluetta joutui Venäjän haltuun vuonna 1710, mistä syystä Viipurin hiippakunnan hallinto jaettiin väliaikaisiin Porvoon ja Mikkelin konsistoripiireihin. Turun hiippakunnan piispa Johannes Gezelius nuorempi sai 1712 hoidettavakseen myös Viipurin hiippakunnan. Alue joutui 1713 kokonaan venäläisten valtaan, jolloin Turun piispaan liittyvä järjestely menetti merkityksensä. Porvoon konsistoripiiri kuitenkin pyrki hoitamaan kirkollishallintoa myös venäläisen miehityksen aikana.

Hävittyään suuren Pohjan sodan joutui Ruotsi Uudenkaupungin rauhassa 1721 luovuttamaan alueita Kaakkois-Suomessa, muun muassa Viipurin, minkä vuoksi Viipurin hiippakunta siirrettiin 1723 Porvooseen, jolloin siitä tuli Porvoon hiippakunta. Luovutetun alueen asioita johtamaan perustettiin 1720 Viipurin konsistori.

Porvoon hiippakunnasta tuli 1923 Tampereen hiippakunta, ja Porvooseen perustettiin järjestyksessään toinen Porvoon hiippakunta, joka palvelee maan ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisen enemmistön omaavia kaksikielisiä seurakuntia.

Piispat

Viipurissa toimineet piispat:

Porvoon piispat 1721–1923:

Toinen Viipurin hiippakunta

Toinen hiippakunta perustettiin Savonlinnan hiippakunnaksi Savonlinnaan ja piispanistuin siirrettiin vuonna 1925 Viipuriin. Hiippakuntaan kuuluivat Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Kuopion läänistä Karjalan osa. Vuonna 1944 Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle. Seuraavana vuonna perustettiin Mikkelin hiippakunta, ja piispanistuin siirrettiin virallisesti Viipurista Mikkeliin.

Hiippakunnan piispat olivat

Erkki Kaila (1924–1935)

Yrjö Loimaranta (1935–1942)

Ilmari Salomies (1942–1951.

Lähteet

  1. Viipurin hiippakunnan vaakuna EUROPEANA HERALDICA. Kansallisarkisto. Viitattu 7.12.2021.
  2. a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 9, palsta 1498
  3. (archive.org) Piispat kautta aikain Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 16.7.2010. Viitattu 1.4.2008.