Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
Tässä artikkelissa aiomme tutkia kaikkea Viipurin luterilainen hiippakunta:een liittyvää. Sen alkuperästä sen evoluutioon tänään, sen sovellusten kautta eri yhteyksissä. Viipurin luterilainen hiippakunta:llä on ollut keskeinen rooli niinkin moninaisissa asioissa kuin yhteiskunta, teknologia, kulttuuri ja historia. Vuosien varrella Viipurin luterilainen hiippakunta on herättänyt keskustelua sen vaikutuksista ja vaikutuksista elämäämme, sen eettisistä vaikutuksista ja tulevasta kehityksestä. Siksi on erittäin tärkeää analysoida perusteellisesti kaikki Viipurin luterilainen hiippakunta:een liittyvät näkökohdat, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää sen merkitys nykymaailmassa ja sen potentiaali tulevaisuudessa.
Viipurin hiippakunta | |
---|---|
Kirkkokunta | evankelis-luterilainen |
Perustettu | 1554, 1924 |
Lakkautettu | 1945, 1723 |
Tuomiokirkko | Viipurin tuomiokirkko |
Viipurin hiippakunta oli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunta vuosina 1554–1723 ja 1924–1945.
Kustaa Vaasa muodosti Turun hiippakunnan itäisistä osista Suomeen toisen hiippakunnan, ensimmäisen Viipurin hiippakunnan 1554. Se oli kuitenkin uudelleen yhdistettynä Turun hiippakuntaan vuosina 1578–1618, jolloin se jälleen erotettiin omaksi hiippakunnakseen. suuren Pohjan sodan isovihan aikana Viipurin hiippakunnan aluetta joutui Venäjän haltuun vuonna 1710, mistä syystä Viipurin hiippakunnan hallinto jaettiin väliaikaisiin Porvoon ja Mikkelin konsistoripiireihin. Turun hiippakunnan piispa Johannes Gezelius nuorempi sai 1712 hoidettavakseen myös Viipurin hiippakunnan. Alue joutui 1713 kokonaan venäläisten valtaan, jolloin Turun piispaan liittyvä järjestely menetti merkityksensä. Porvoon konsistoripiiri kuitenkin pyrki hoitamaan kirkollishallintoa myös venäläisen miehityksen aikana.
Hävittyään suuren Pohjan sodan joutui Ruotsi Uudenkaupungin rauhassa 1721 luovuttamaan alueita Kaakkois-Suomessa, muun muassa Viipurin, minkä vuoksi Viipurin hiippakunta siirrettiin 1723 Porvooseen, jolloin siitä tuli Porvoon hiippakunta. Luovutetun alueen asioita johtamaan perustettiin 1720 Viipurin konsistori.
Porvoon hiippakunnasta tuli 1923 Tampereen hiippakunta, ja Porvooseen perustettiin järjestyksessään toinen Porvoon hiippakunta, joka palvelee maan ruotsinkielisiä ja ruotsinkielisen enemmistön omaavia kaksikielisiä seurakuntia.
Viipurissa toimineet piispat:
Porvoon piispat 1721–1923:
Toinen hiippakunta perustettiin Savonlinnan hiippakunnaksi Savonlinnaan ja piispanistuin siirrettiin vuonna 1925 Viipuriin. Hiippakuntaan kuuluivat Viipurin ja Mikkelin läänit sekä Kuopion läänistä Karjalan osa. Vuonna 1944 Viipuri luovutettiin Neuvostoliitolle. Seuraavana vuonna perustettiin Mikkelin hiippakunta, ja piispanistuin siirrettiin virallisesti Viipurista Mikkeliin.
Hiippakunnan piispat olivat
Erkki Kaila (1924–1935)
Yrjö Loimaranta (1935–1942)
Ilmari Salomies (1942–1951.
|