Wiki90
Wiki90: 90-luvun tyylitietosanakirja verkossa
|
|
|
|
Vepsänjoki
Nykymaailmassa Vepsänjoki:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Vepsänjoki on onnistunut vangitsemaan eri alojen ja yleisöjen huomion joko yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan tai ihmisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi. Ajan myötä kiinnostus Vepsänjoki:tä kohtaan on lisääntynyt, mikä synnyttää loputtomia keskusteluja, tutkimusta ja ristiriitaisia mielipiteitä. Tässä yhteydessä on olennaista ymmärtää täysin, mitä Vepsänjoki on, mitkä ovat sen seuraukset ja kuinka se vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Siksi tässä artikkelissa käsitellään Vepsänjoki:n aihetta laajasti ja yksityiskohtaisesti, jotta voidaan tarjota laaja ja täydellinen näkemys sen merkityksestä ja vaikutuksista nykymaailmassa.
| Vepsänjoki | |
|---|---|
 |
|
| Alkulähde | Vepsänjärvi |
| Laskupaikka | Kiiminkijoki |
| Maat | Suomi |
| Pituus | 15 km |
| Alkulähteen korkeus | 78,1 m |
Vepsänjoki, jota usein myös kutsutaan Horsmanjoeksi, on valjastamaton, kapea ja mutkitteleva Kiiminkijoen sivujoki, joka alkaa Vepsänjärvestä Oulun Vepsän kaupunginosasta entisen Ylikiimingin kunnan alueelta. Siihen liittyvät muun muassa Vähä-Vuotunkijärvestä laskevat Heinäjoki ja Vuotonoja. Joen pituus on hieman yli 15 kilometriä ja se kuuluu Kiiminkijoen vesistöalueeseen.
Joki virtaa Jokelan ja Karahkan kyliä sivuten idästä länteen ja kääntyy pohjoiseen Horsman ampumaradan luona Ison Seluskanjärven pohjoispuolella, missä siihen liittyy Seluskanjärvestä laskeva kapea laskujoki.
Joki laskee Kiiminkijokeen Vesalan kaupunginosassa länsipuolella. Loppuosaltaan se muuttuu vuolaaksi ja mutkittelevaksi Siltakoskeksi.
Jokeen laskee useita pienempiä puroja ja ojia. Vesi on pääasiallisesti tummaa ja suoperäistä ja sen laatu on luokiteltu välttäväksi. Ison Seluskanjärven kunnostustoimien yhteydessä on myös todettu, ettei Vepsänjoki kestä enää lisäkuormitusta. Nykyisin veden sameus ja partikkelipitoisuus aiheuttaa haittoja, sillä joesta ei voi ottaa sauna-, kastelu- eikä käyttövettä, ja runsas irtoaineksen määrä pilaa pyydykset.
Leveimmillään joki on Horsman ja Siltakosken välisellä alueella, jossa se muodostaa syviä ja pitkiä, jopa 50 metrin levyisiä suvantojaksoja. Joen keskimääräinen leveys on kuitenkin vain 4–5 metriä.
Joen loppuosuus on suosittu melontakohde, sillä se tarjoaa sekä koski- että suvanto-osuuksia.
Lähteet
- ↑ Kansalaisen karttapaikka kansalaisen.karttapaikka.fi. Viitattu 12.7.2014.